TIEDOTTEET
29.1.2010
TECHNOPOLIS-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2009
Pääkohdat vuodelta 2009 verrattuna edelliseen vuoteen
- liikevaihto kohosi 76,4 milj. euroon (72,6 milj. euroa), jossa
kasvua 5,3 %
- käyttökate nousi 40,0 milj. euroon (37,0 milj. euroa), jossa
kasvua 8,1 %
- operatiivinen tulos nousi 21,7 milj. euroon (15,1 milj.
euroa), jossa kasvua 43,2% ja operatiivinen tulos/osake oli 0,38
euroa/osake (0,29 euroa)
- liikevoitto laski 2,3 milj. euroon (35,3 milj. euroa)
sisältäen -37,1 milj. euroa (-0,7 milj. euroa)
sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutosta
- tulos ennen veroja oli -9,4 milj. euroa (21,4 milj. euroa),
jossa laskua 144,2 %
- taloudellinen vuokrausaste oli 94,4 % (96,5 %)
- konsernin omavaraisuusaste oli 37,3 % (40,5 %)
- tulos/osake laimennettu oli -0,13 euroa (0,31 euroa)
- hallituksen osingonjakoehdotus on 0,15 euroa/osake (0,12
euroa/osake)
Toimitusjohtaja Keith Silverang:
"Technopoliksen liiketoiminta kehittyi katsauskaudella
suotuisasti huolimatta haastavasta toimintaympäristöstä.
Tehostamistoimenpiteet ovat auttaneet yhtiön kannattavuuden
turvaamista, mikä näkyy operatiivisen tuloksen ja käyttökatteen
kasvuna edellisestä vuodesta. Taloudellinen vuokrausaste pysyi
korkeana ja konsernin liikevaihto ja käyttökate kasvoivat
edellisestä vuodesta. Merkittävät uudet kasvuhankkeet
valmistuivat pääasiallisesti hyvin korkeilla käyttöasteilla ja
kannattavia, uusia kasvuhankkeita käynnistettiin.
Markkinoiden tuottovaatimusten nousu on hidastunut toisella
vuosipuoliskolla. Sijoituskiinteistöjen ja rakenteilla olevien
kiinteistöjen käyvät arvot ovat edelleen laskeneet neljännellä
neljänneksellä, mutta aikaisempaa maltillisemmin.
Tuottovaatimusten nousu on pääasiallisesti aiheuttanut käypien
arvojen alentumisen 37,1 milj. eurolla ja näin pienentänyt
liikevoittoa vastaavalla määrällä.
Technopolis on selvinnyt rahoitusmarkkinoiden kriisistä
tyydyttävästi. Konsernin luottokannan keskikorko oli
katsauskauden lopussa 2,47 %. Konserni pystyy nykyisillä 188,6
milj. euron luottolimiiteillään hoitamaan päätettyjen
investointien rahoitustarpeet. Luottomarginaalien kohoamisesta
huolimatta konsernin korkokulut ovat yleisen korkotason laskusta
johtuen ennakoitua pienemmät, mikä on omalta osalta tukenut
konsernin kannattavuutta.
Vuoden 2009 aikana jatkoimme sisäisiä kehitysohjelmia, joiden
tarkoituksena on standardoida ja integroida tärkeimmät
avainprosessit sekä panostaa henkilöstön osaamisen,
kehittämiseen ja uusien teknologioiden hyödyntämiseen.
Toimenpiteillä parannamme konsernin kustannustehokkuutta,
toiminnan laatua ja luomme monistettavan kasvualustan konsernin
kansainvälistymiselle."
Toimintaympäristö Suomessa ja Pietarissa
Maailmantalouden kehitys on kesän 2009 aikana osoittanut
vakautumisen merkkejä. Maailmankaupan ja teollisuustuotannon
supistuminen on päättynyt. Vuoden 2009 kolmannella
neljänneksellä tuotanto alkoi kasvaa myös monissa kehittyneissä
maissa. Suomen Pankin ennusteen mukaan Suomen taantuman
syvimmäksi vaiheeksi jää vuoden 2009 toinen neljännes.
Vuositasolla BKT:n määrä supistuu 7,2 % vuonna 2009. (Suomen
Pankki, Talouden näkymät 2.2009, 25.9.2009)
Rahoitusmarkkinoiden tila on kevään 2009 aikana parantunut
olennaisesti. Riskilisät ovat pienentyneet tasolle jolla ne
olivat kesällä 2008 ennen Lehman Brothers investointipankin
konkurssia. Myös pörssikurssien nousu kertoo positiivisista
odotuksista. Työmarkkinoiden taantuma jatkuu vielä vuoden 2010
aikana. (Suomen Pankki, Talouden näkymät 2.2009, 25.9.2009.)
Vuoden 2009 kiinteistömarkkinoiden tapahtumia tarkasteltaessa
silmiinpistävänä muutoksena on kaupankäyntivolyymien
romahtaminen ja se, että ulkomaiset sijoittajat eivät toimineet
markkinoilla aikaisempaan tapaan. Catellan ennusteen mukaan
kaupankäyntivolyymi jää vuonna 2009 1,6 miljardin euron tasolle.
(Catella 31.12.2009.)
Tuottovaatimukset ovat nousseet syksyn 2008 ja vuoden 2009
aikana alueesta riippuen 0,2 - 1,5 prosenttiyksikköä. Vuoden
2009 loppupuolella kiinteistömarkkinat ovat hieman piristyneet
ja yleisesti uskotaan tuottovaatimusten kovimman nousun olevan
ohi. (Newsec-Maakanta Oy, 23.12.2009.)
Catellan (31.12.2009) mukaan pääkaupunkiseudun toimistotilojen
vajaakäyttöaste oli vuoden 2009 kesäkuussa 10,4 %, mikä
tarkoitti 870.000 tyhjää neliötä. Alueelliset erot
käyttöasteissa ovat pääkaupunkiseudun kunnissa ja eri
toimistoalueilla suuret. Vanhempien toimistotilojen vuokratasot
ovat pääkaupunkiseudulla kääntyneet laskuun. (Catella
31.12.2009.)
Oulussa toimistotilojen tarjonta on kasvanut ja vapaata
toimistotilaa on ennakkotiedon mukaan vajaat 35.500 m2.
Vajaakäyttöaste on kasvanut noin 4,6 prosentista noin 7,5
prosenttiin. Tampereella ja Kuopiossa nykyaikaisen toimistotilan
kysyntä on säilynyt hyvällä tasolla. Markkinavuokratasot ovat
säilyneet aikaisemmalla tasolla.(Catella 31.12.2009.)
Jyväskylässä toimistotilojen tarjonta on kasvanut voimakkaasti
johtuen noin 19.000 m2:n rakennuksen vajaakäytöstä, mikä on
johtanut hintakilpailuun. Lappeenrannassa toimistotilojen
kysyntä on elpynyt johtuen Lappeenrannan aseman
maakuntakeskuksena vahvistumisesta. (Catella 31.12.2009.)
Pietarin toimistomarkkinoilla on neljännellä vuosineljänneksellä
tapahtunut kysynnän piristymistä verrattuna edelliseen
vuosineljännekseen (Amplion 11.1.2010). Pietarin
toimistomarkkinoilla laadukkaiden toimistotilojen tarjonta
kohosi syyskuussa 2009 noin 1,54 miljoonaan neliömetriin määrän
ollessa vuoden 2008 lopussa noin 1,38 miljoonaa neliömetriä.
Rakentamisen määrä on supistunut ja kiinteistökehittäjät ovat
keskeyttäneet rakennushankkeita rahoituksen puutteen vuoksi.
Rahoitusvaikeudet ovat viivästyttäneet rakennushankkeiden
valmistumista 6 - 12 kuukaudella. Vuoden 2009 kolmannella
neljänneksellä toimistotiloja otettiin enemmän käyttöön kuin
niitä valmistui. (Jones Lang LaSalle Q3/2009.)
Ennakkoon tehdyt vuokrasopimukset ovat harvinaisia ja niitä
tekevät suuren tilan tarvitsijat korkealuokkaisten
toimistotilojen osalta rakentamisen loppuvaiheessa saadakseen
tarvettaan vastaavat toimitilat. Vajaakäyttöaste on noussut A-
ja B-luokkien toimistotilojen osalta 25 prosenttiin ja
vuokratasot ovat laskeneet noin 40 prosenttia. (Jones Lang
LaSalle Q3/2009.)
Liiketoiminta
Technopolis-konsernilla on kaksi maantieteellisiin yksiköihin
pohjautuvaa toimintasegmenttiä: Suomi ja Venäjä. Segmenttijako
perustuu konsernin vallitsevaan sisäiseen raportointiin sekä
konsernin liiketoimintojen organisointiin.
Huolimatta globaalin talousympäristön heikentymisestä
huipputeknologian toimintaympäristöjen kysyntä Technopoliksen
toiminta-alueilla on säilynyt tyydyttävänä ja konsernin
taloudellinen vuokrausaste on säilynyt hyvällä tasolla ollen
94,4 % vuoden 2009 lopussa (96,5 % 31.12.2008).
Konsernin katsauskauden liikevaihto oli 76,4 milj. euroa (72,6
milj. euroa vuonna 2008), jossa oli kasvua 5,3 %. Liikevaihdosta
84,9 % (81,4 %) muodostui vuokratuotoista ja 15,1 % (18,6 %)
palvelutuotoista. Palvelutuottojen suhteellisen osuuden
pieneneminen johtuu pääosin konsultointiyksikön toiminnan
lopettamisesta syyskaudella 2008. Vertailukelpoisten kohteiden
vuokratuotot laskivat 0,4 %. Vertailukelpoisten kohteiden
vuokratuottojen kehitys on laskettu vertaamalla vuoden 2009
vuokratuottoja vuoden 2008 vastaavaan. Jotta luvut ovat
vertailukelpoisia, ne eivät sisällä kesken vuotta 2009
käyttöönotettuja ja hankittuja kiinteistöjä.
Konsernin käyttökate oli 40,0 milj. euroa (37,0 milj. euroa),
jossa kasvua 8,1 %. Konsernin liikevoitto oli 2,3 milj. euroa
(35,3 milj. euroa), jossa on laskua 93,4 %. Liikevoiton laskun
pääasiallisena syynä on markkinoiden tuottovaatimusten noususta
johtuva sijoituskiinteistöjen käyvän arvon lasku, jolla ei ole
vaikutusta konsernin liikevaihtoon, käyttökatteeseen eikä
kassavirtaan. Liikevoiton lasku vaikuttaa konsernin
omavaraisuusasteeseen alentavasti.
Konsernin nettorahoituskulut olivat 11,8 milj. euroa (13,9 milj.
euroa). Konsernin voitto ennen veroja oli -9,4 milj. euroa (21,4
milj. euroa).
Yhtiö on esittänyt vuoden 2009 alusta lukien operatiivisen
tuloksen, joka kuvastaa paremmin yhtiön todellista tulosta.
Konsernin operatiivinen tulos 21,7 milj. euroa (15,1 milj.
euroa), jossa kasvua 43,2 %. Operatiivisessa tuloksessa
esitetään yhtiön tilikauden tulos huomioimatta tilikauden
aikaisia sijoituskiinteistöjen ja rahoitusinstrumenttien käyvän
arvon muutoksia, mahdollisia kertaluonteisia eriä sekä edellä
mainittuihin eriin liittyviä verovaikutuksia.
Taseen loppusumma oli 706,1 milj. euroa (683,6 milj. euroa),
missä oli kasvua 3,3 %. Konsernin omavaraisuusaste kauden
lopussa oli 37,3 % (40,5 %).
Konsernin sijoituskiinteistöjen käypä arvo oli kauden lopussa
596,7 milj. euroa (594,0 milj. euroa). Yhtiö on tilikaudella
huomioinut muutetun IAS -40 standardin, jonka mukaan myös
aineellisissa hyödykkeissä esitetyt rakenteilla olevat
sijoituskiinteistöt on arvostettava käypään arvoon edellyttäen,
että käypä arvo on luotettavasti määriteltävissä. Rakenteilla
olevien sijoituskiinteistöjen käypä arvo oli kauden lopussa 51,1
miljoonaa euroa. Sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutoksen
tulosvaikutus katsauskaudella oli -37,1 milj. euroa (vuonna 2008
-0,7 milj. euroa). Käyvän arvon nettomuutokseen sisältyy
valmistuneiden kiinteistöjen arvon nousua sekä negatiivista
tulosvaikutusta markkinoiden tuottovaatimuksen noususta. Käyvän
arvon laskelman pitkän aikavälin inflaatio-odotuksena on
käytetty 2,0 %.
Kahden ulkopuolisen arvioitsijan antamien aluekohtaisten
nettotuottovaatimusten osalta käyvän arvon laskelmissa käytetään
nettotuottovaatimusten vaihteluvälien keskiarvoa. Keskimääräinen
kiinteistöjen nettotuottovaatimus konsernissa 31.12.2009 oli
8,07 % (31.12.2008 7,68 %). Käyvän arvon laskennan
keskimääräisenä kymmenen vuoden vuokrausasteena on käytetty 95,5
%. Konsernin tavoitteet toteutuvasta käyttöasteesta ovat tätä
korkeammat. Konsernin vuosien 2000 - 2009 keskimääräinen
vuokrausaste on ollut 97,1 %.
Konsernin vuokrattava pinta-ala oli kauden lopussa yhteensä 453
567 kerrosneliömetriä (438 337 kerrosneliömetriä 31.12.2008).
Konsernin keskimääräinen taloudellinen vuokrausaste kauden
lopussa oli 94,4 % (96,5 %). Taloudellinen vuokrausaste kuvaa
kiinteistöistä saatujen vuokratuottojen prosentuaalista osuutta
vuokrattujen tilojen vuokran ja vapaana olevien tilojen
arvioidun markkinavuokran yhteismäärästä. Konsernin
vuokrasopimuskanta oli kauden lopussa 118,3 milj. euroa (122,5
milj. euroa).
Technopolis on analysoinut vuoden 2009 kuluessa mahdollisina
kansainvälisen kasvunsa tulevina kohteina 14 maata Euroopassa.
Maa-analyysien tavoitteena on ollut arvioida kohdemaiden
osaamispohjaisen yritystoiminnan kasvupotentiaalia ja toisaalta
Technopoliksen mahdollisuuksia toteuttaa kyseisessä maassa
toimintakonseptinsa mukaista liiketoimintaa.
Analyysien perusteella on jatkettu neljän kohdemaan tarkempaa
selvitystä ja mahdollisten yritys- ja kiinteistöostojen
edellytyksiä. Keskeisinä kriteereinä analyyseissä on ollut
liiketoiminnan nopean positiivisen kassavirran saavuttaminen,
mahdollisuudet kasvaa yritysoston jälkeen sekä ostettavan kohteen
soveltuvuus Technopoliksen palvelukonseptiin.
Konsernirakenne
Technopolis-konserniin kuuluu emoyhtiö Technopolis Oyj, jolla on
toimintaa Espoossa, Helsingissä, Jyväskylässä, Kuopiossa,
Lappeenrannassa, Oulussa, Tampereella ja Vantaalla, ja sen
tytäryhtiöt Innopoli Oy Espoossa (omistusosuus 100 %),
Kiinteistö Oy Innopoli II Espoossa (100 %) ja muita
tytäryhtiöitä.
Technopoliksella on Pietarissa kaksi venäläistä yhtiötä,
Technopolis Neudorf LLC (omistusosuus 100 %) ja Technopolis St.
Petersburg LLC (100 %).
Emoyhtiöllä on vähemmistöosuus osakkuusyhtiöissä Kiinteistö Oy
Hermia (49,3 %), Technocenter Kempele Oy (48,5 %), Kiinteistö Oy
Bioteknia (28,5 %), Iin Micropolis Oy (25,7 %), Jyväskylä
Innovation Oy (24 %), Kuopio Innovation Oy (24 %) ja
Lappeenranta Innovation Oy (20 %). Oulu Innovation Oy:stä
Technopolis Oyj omistaa 13 %.
Konserniin kuuluu lisäksi Innopoli Oy:n täysin omistama
Technopolis Ventures Oy Espoossa. Technopolis Ventures Oy:llä on
omistuksessaan tytäryhtiöt Technopolis Ventures Lappeenranta Oy
(100 %), Technopolis Ventures Jyväskylä Oy (100 %), Technopolis
Ventures Oulu Oy (100 %), Technopolis Ventures Professia Oy
Tampereella (100,0 %) ja Technopolis Ventures Kuopio Oy (100 %).
Technopolis-konserni omistaa Otaniemen kehitys Oy:stä 35 %.
Merkittävimmät investoinnit ja kehityshankkeet
Vuonna 2009 valmistuneet hankkeet:
Alue Brutto-m2 Meur Vuokrausaste Valmist
Kontinkangas 5.vaihe Oulu 4 350 7,2 94 6/2009
Ohjelmakaari 2.vaihe Jyväskylä 4 790 7,7 74 6/2009
Hermia 15, 1.vaihe (1) Tampere 11 790 14,5 100 8/2009
Microkatu 5.vaihe Kuopio 857 2,3 100 12/2009
(1) 328 autopaikkaa rakenteissa
Rakenteilla 31.12.2009 olevat hankkeet:
Alue Brutto-m2 Meur Vuokrausaste Valmistuu
Yliopistonrinne 1. vaihe (2) Tampere 19 200 33,3 92,6 4/2010
Pulkovo 1.vaihe (3) Pietari 24 100 52,2 11 6/2010
Viestikatu 2. vaihe (4) Kuopio 13 400 9,6 74 9/2010
(2)130 autopaikkaa rakenteissa
(3)Sisältää tontin
(4)236 autopaikkaa paikoitustalossa
Technopoliksen Pietarin Pulkovon teknologiakeskuksen ensimmäisen
vaiheen rakennustyöt edistyvät suunnitelmien mukaisesti. Pietarin
yhtiöön on katsauskauden loppuun mennessä sitoutunut varoja 38,4
milj. euroa.
Pietarin markkinatilanne on erittäin haasteellinen, mutta
kysyntää on kohtuullisesti. Neuvotteluja käydään useiden
potentiaalisten asiakkaiden kanssa merkittävistä neliömääristä.
Vuokrasopimusten aikatauluista on vaikea tehdä ennusteita.
Yleinen markkinatapa Venäjällä on allekirjoittaa vuokrasopimukset
kohteen valmistuttua. Ensimmäisen vaiheen tiloista on vuokrattu
11 % ja sen arvioidaan valmistuvan kesällä 2010.
Valmisteilla olevat hankkeet:
Alue Brutto-m2 Meur Vuokrausaste
Finn-Medi Silmäkeskus (5) Tampere 5 350 14,2 100
Finn-Medi potilashotelli (6) Tampere 6 400 14,9 100
Finn-Medi toimisto-osa (7) Tampere 4 400 3,3 0
(5) 50 autopaikkaa rakenteissa
(6) 57 autopaikka rakenteissa
(7) 44 autopaikkaa rakenteissa
Technopolis toteuttaa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin
kuntayhtymälle (PSHP) silmäkeskuksen Finn-Medin alueelle
Tampereelle. Hankkeen lopullinen rakentamispäätös tehdään
keväällä 2010, kun PSPH:n hallituksen päätös vuokrasopimuksen
allekirjoittamisesta saa lainvoiman.
Technopolis suunnittelee Tampereelle Finn-Medin alueelle
Norlandia Care Oy:n potilashotellia sekä useille toimijoille
tarkoitettua toimistotilaa. Suunnitteilla olevat tilat
toteutetaan samaan uudisrakennukseen Pirkanmaan
sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (PSHP) silmäkeskuksen kanssa.
Technopolis Oyj ja Norlandia Care Oy ovat tehneet
potilashotellin rakennus- ja hankesuunnittelusta sitovan
sopimuksen sekä esisopimuksen vuokraamisesta. Potilashotellin
laajuus on noin 6 400 bruttoneliömetriä sisältäen mm. ravintolan
ja 136 asiakashuonetta. Toimisto-osan laajuus on noin 4 400
bruttoneliömetriä. Lopullinen rakentamispäätös potilashotellista
ja toimisto-osasta tehdään keväällä 2010.
Technopolis on käynnistänyt toiminnanohjausjärjestelmän
kehittämisen osana liiketoiminnan tehostamista. Uusi
toiminnanohjausjärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön keväällä
2010. Kehityshankkeen ulkoiset kustannukset ovat 1,1 milj. euroa.
Osakkeisiin liittyviä tapahtumia
Yhtiön osakepääoma on 96 913 626,29 euroa ja osakkeiden määrä
57 345 341 kappaletta. Osakkeet ovat yhdenlajisia ja kullakin
osakkeella on yksi ääni yhtiökokouksessa. Arvo-osuusjärjestelmään
on siirtämättä 19 820 osaketta, jotka ovat Euroclear Finland Oy:n
yhteistilillä. Technopolis Oyj:n osakkeet noteerataan NASDAQ OMX
Helsingin pörssissä. Tilikauden päättyessä yhtiö ei omistanut
omia osakkeita. Yhtiökokouksen hallitukselle myöntämät
valtuutukset esitetään toimintakertomuksen kohdassa "Varsinainen
yhtiökokous".
Yhtiölle ei ole katsauskaudella tullut liputusilmoituksia
omistusosuuden muutoksista.
Osakeomistuksen jakauma sektoreittain 31.12.2009
Sektori Osakkeita kpl Osakkeita %
Yritykset 3 178 062 5,5
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 2 592 232 4,5
Julkisyhteisöt 16 972 054 29,6
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 2 856 209 5,0
Kotitaloudet 7 500 436 13,1
Ulkomaat ja hallitarekisteröidyt 24 227 068 42,2
Yhteistilillä 19 280 0,0
Yhteensä 57 345 341 100,0
Omistusmääräjakauma 31.12.2009
Osakemäärä Omistajia kpl Omistajia % Osakkeita kpl Osakkeita %
1 - 100 256 7,0 14 376 0,0
101 - 500 978 26,9 290 131 0,5
501 - 1000 729 20,0 538 535 0,9
1001 - 5000 1 295 35,6 2 874 861 5,0
5001 - 10000 193 5,3 1 320 392 2,3
10001 - 50000 136 3,7 2 519 291 4,4
50001 - 100000 13 0,4 866 558 1,5
100001 - 500000 17 0,5 3 483 139 6,1
500001 - 19 0,5 45 418 778 79,2
Yhteistilillä 0 0,0 19 280 0,0
Yhteensä 3 636 100,0 57 345 341 100,0
Osakkeenomistajat 31.12.2009
Rekisteröidyt omistajat Osakkeita kpl Osakkeita %
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 5 374 740 9,4
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 3 737 725 6,5
Oulun kaupunki 3 062 925 5,3
Tampereen kaupunki 1 956 649 3,4
OP-Henkivakuutus Oy 1 222 884 2,1
OP-Eläkekassa 885 938 1,5
OP-Eläkesäätiö 757 380 1,3
Jyrki Hallikainen 750 000 1,3
Suomen Kulttuurirahasto 712 693 1,2
ODIN Finland 693 093 1,2
Muut rekisteröidyt yhteensä 15 061 843 26,3
Hallintarekisteröidyt yhteensä 23 129 471 40,3
Yhteensä 57 345 341 100,0
Johdon osakeomistukset 31.12.2009
Technopolis Oyj:n hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja
toimitusjohtajan sijaisen arvopaperimarkkinalain 1. luvun 5. §
mukaan määritelty omistus yhtiön osakkeista 31.12.2009 oli
yhteensä 179 897 kappaletta, joka on 0,3 % yhtiön osake- ja
äänimäärästä. Optio-oikeuksia oli hallituksen puheenjohtajan,
toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen hallussa 1 300 000
kappaletta, mikä vastaa 2,2 % yhtiön koko osake- ja äänimäärästä
olettaen, että kaikki liikkeeseen lasketut optio-oikeudet
muutetaan tulevaisuudessa osakkeiksi. Osakeomistusten ja optio-
oikeuksien yhteenlaskettu osuus oli 1 479 897 kappaletta, mikä
vastaa 2,5 % yhtiön osake- ja äänimäärästä olettaen, että kaikki
liikkeeseen lasketut optio-oikeudet muutetaan tulevaisuudessa
osakkeiksi.
Rahoitus
Technopoliksen nykyiset luottolimiitit riittävät rahoittamaan
kaikki päätetyt investoinnit. Kauden päättyessä Technopoliksella
oli käytettävissä olevia nostamattomia sitovia luottolimiittejä
188,6 milj. euroa ja rahavaroja 4,5 milj. euroa. Pitkäaikaisesta
käyttämättömästä luottolimiitistä 60,0 milj. euroa on Euroopan
investointipankin luototusta Technopoliksen tuleville
laajennushankkeille Suomessa. Lyhytaikaisen maksuvalmiuden
hallintaan Technopoliksella on 90 milj. euron kotimainen
yritystodistusohjelma, jonka puitteissa yritys voi laskea
liikkeelle alle vuoden mittaisia yritystodistuksia. Kauden
lopussa ei ollut liikkeelle laskettuja yritystodistuksia. Lisäksi
Technopoliksella on 15,0 milj. euron luotollinen
shekkitililimiitti, josta kauden lopussa oli käytössä 6,4 milj.
euroa.
Konsernin nettorahoituskulut olivat 11,8 milj. euroa (13,9 milj.
euroa). Konsernin koronmaksukyky (interest coverage ratio) oli
3,8 (2,2). Koronmaksukyky kuvastaa käyttökatteen ja
suoriteperusteisten korkokulujen suhdetta.
Konsernin taseen loppusumma oli 706,1 milj. euroa (683,6 milj.
euroa), josta vierasta pääomaa oli 444,2 milj. euroa (407,9
milj. euroa). Konsernin omavaraisuusaste oli 37,3 % (40,5 %).
Konsernin nettovelkaantumisaste oli kauden lopussa 146,7
prosenttia (124,5 %). Konsernin oma pääoma/osake oli 4,57 euroa
(4,80 euroa).
Konsernin korollisten velkojen määrä kauden lopussa oli 388,7
milj. euroa (350,3 milj. euroa). Korollisten velkojen keskikorko
31.12.2009 oli 2,47 % (4,76 %). Kauden lopussa korollisista
veloista 75,4 % (74,3 %) oli vaihtuvakorkoisia lainoja ja 24,6 %
(25,7 %) kiinteään korkoon sidottua. Lainapääomilla painotettu
laina-aika oli 10,3 vuotta (10,8 vuotta).
Konsernin luototusaste (loan to value) eli korollisten velkojen
suhde sijoituskiinteistöjen ja rakenteilla olevien kiinteistöjen
käypiin arvoihin oli 59,1 % (55,6 %).
Konsernilla on korollisia lainoja rahoituslaitoksilta 350,6 milj.
euroa, joista 85,3 milj. euroon sisältyy omavaraisuusasteeseen
liittyviä kovenantteja. Omavaraisuusasteen heikentyminen voi
johtaa näissä luotoissa korkeampaan korkomarginaalitasoon tai
ennenaikaiseen takaisinmaksuun. Marginaalit eräissä lainoissa ja
pankkitakauksissa voivat nousta omavaraisuusasteen (OVA)
laskiessa. Mahdolliset marginaalimuutokset tulevat voimaan
kunkin lainan sopimusehtojen
mukaan. (Katso lisätietoa tilinpäätöstiedotteesta
Technopoliksen internet-sivuilta osoitteesta www.technopolis.fi/sijoittajille).
Euroopan Investointipankin myöntämien lainojen, määrältään 84,3
milj. euroa, vakuutena on pankkitakaukset, 86,0 milj. euroa.
Näistä pankkitakauksista 31,0 milj. euroa erääntyy vuoden 2013
loppuun mennessä ja niitä pyritään jatkamaan. Näiden
pankkitakausten uusimisten yhteydessä merkittävät marginaalin
nousut ovat mahdollisia.
Katsauskautta seuraavan 12 kuukauden aikana olemassa olevista
korollisista veloista erääntyy maksettavaksi 28,0 milj. euroa.
Venäjän rakennushankkeen rakennusaikainen rahoitus hoidetaan
emoyhtiön hankkimalla rahoituksella, joka muutetaan
pitkäaikaisiksi lainoiksi ja omaksi pääomaksi huomioiden Venäjän
alikapitalisointisäännökset.
Organisaatio ja henkilöstö
Technopoliksen toimitusjohtajana toimii Keith Silverang, MBA.
Silverang on Yhdysvaltain ja Suomen kansalainen. Hänellä on
perustutkinto Bostonin yliopistosta ja MBA-tutkinto Helsingin
kauppakorkeakoulusta. Yhtiön varatoimitusjohtajana toimii Reijo
Tauriainen.
Yhtiön johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja Keith Silverang,
Suomen tulosyksikön johtaja ja talousjohtaja Reijo Tauriainen,
Tampereen alueyksiköstä ja yrityspalveluista vastaava johtaja
Satu Eskelinen, kehitysjohtaja Jukka Akselin, myyntijohtaja Seppo
Selmgren ja kehityspalvelujohtaja Will Cardwell.
Technopoliksen operatiivinen organisaatio käsittää kolme
yksikköä; Suomi, Venäjä ja Uudet markkinat. Konsernin
organisaatiossa on lisäksi matriisitoiminnot konsernin
kiinteistökehityksen, yrityspalveluiden, yrityskehityksen sekä
konsernin tukitoimintojen toteuttamiseksi. Uudet markkinat -
yksiköllä ei ole toistaiseksi liikevaihtoa eikä liikevoittoa ja
sen kulut on sisällytetty hallinnon kuluihin.
Technopolis Oyj noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n
20.10.2008 antamaa, 1.1.2009 voimaan tullutta Suomen
listayhtiöiden hallinnointikoodia. Selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä on liitteenä.
Tilikaudella konsernin palveluksessa oli keskimäärin 152 (165)
henkilöä. Toimitilaliiketoiminnassa työskenteli 61(59) henkilöä,
yrityspalveluissa 34(38) henkilöä ja kehityspalveluissa 57 (68)
henkilöä. Katsauskauden lopussa konsernin henkilöstömäärä oli
151(158).
Technopoliksen kehityspalvelut uudelleen organisoitiin
katsauskauden viimeisellä neljänneksellä, minkä vuoksi
kehityspalveluita tarjoavissa yhtiöissä käytiin
yhteistoimintaneuvottelut. Yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen
kehityspalveluissa jatkaa 23 henkilöä, 4 henkilöä siirtyi Yhtiön
sisäisesti toisiin tehtäviin, 16 henkilöä siirtyi julkisille ja
yksityisille yhteistyökumppaneille ja 7 irtisanoutui,
irtisanottiin tai on vapaalla. Technopolis Ventures Jyväskylän
toimintojen siirtoa koskevat neuvottelut ovat edelleen käynnissä
ja niiden oletetaan päättyvän tammikuun 2010 lopulla.
Neuvottelujen lopputulos vaikuttaa kahden henkilön
työsuhteeseen. Huomioiden vuoden vaihteessa tapahtuneet
muutokset konsernin henkilöstömäärä oli vuoden 2010 alussa 130.
Paikalliset Technopolis Ventures yhtiöt on tarkoitus fuusioida
emoyhtiöönsä Technopolis Ventures Oy:öön helmikuun 2010 loppuun
mennessä. Nykyaikaiset videoneuvottelujärjestelmät ja internet -
pohjaiset teknologiat mahdollistavat kehityspalveluiden
kehittämisen, tuotannon ja toimittamisen keskittämisen.
Kehityspalveluiden myynti järjestetään Technopoliksen
alueyksiköiden kautta. Pääosa julkisrahoitteisista voittoa
tavoittelemattomista ohjelmista siirrettiin paikallisille
julkisille ja yksityisille yhteistyökumppaneille vuoden 2009
lopulla.
Varsinainen yhtiökokous
Technopolis Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 26.3.2009.
Yhtiökokous vahvisti konsernin ja emoyhtiön tilinpäätöksen
tilikaudelta 2008 ja myönsi vastuuvapauden yhtiön johdolle.
Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti jakaa
osinkoa 0,12 euroa/osake. Osinko maksettiin osakkeenomistajalle,
joka täsmäytyspäivänä 31.3.2009 oli merkitty Euroclear Finland
Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osingon maksupäivä oli
7.4.2009.
Yhtiökokous päätti muuttaa yhtiön yhtiöjärjestyksen 8 § siten,
että kutsu yhtiökokoukseen tulisi toimittaa viimeistään kolme
viikkoa ennen yhtiökokousta.
Yhtiön hallituksen jäsenmääräksi vahvistettiin kuusi. Teija
Andersen, Jussi Kuutsa, Matti Pennanen, Timo Ritakallio sekä
Erkki Veikkolainen valittiin hallituksen jäseniksi toimikaudeksi,
joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Mainittujen henkilöiden lisäksi hallitukseen kuuluu hallituksen
päätoiminen puheenjohtaja Pertti Huuskonen, joka yhtiökokouksessa
27.3.2008 valittiin hallituksen päätoimiseksi puheenjohtajaksi
toimikaudeksi, joka on alkanut 15.9.2008 ja päättyy tilikautena
2010 pidettävän varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Matti
Pennanen valittiin hallituksen varapuheenjohtajaksi.
Yhtiökokous päätti, että Pertti Huuskoselle maksetaan vuoden 2009
varsinaisen yhtiökokouksen ja seuraavan vuoden varsinaisen
yhtiökokouksen väliseltä ajalta palkkiota 288 150 euroa. Palkkio
perustuu yhtiökokouksen 27.3.2008 päätökseen ja Huuskosen kanssa
laadittuun palkkiosopimukseen, missä on huomioitu kyseiselle
ajanjaksolle rahapalkkion 15 prosentin alennus Huuskosen
kustannussäästöaloitteen mukaisesti.
Yhtiön hallituksen muille jäsenille maksetaan vuosipalkkiota
seuraavasti: 30 000 euroa hallituksen varapuheenjohtajalle ja 25
000 euroa hallituksen jäsenelle. Lisäksi hallituksen kokouksiin
osallistumisesta maksetaan kokouspalkkiona 600 euroa kokoukselta.
Hallituksen jäsenten matkakulut korvataan yhtiön matkustussäännön
mukaisesti.
Yhtiökokous päätti edelleen, että hallitus valtuutetaan jatkamaan
Pertti Huuskosen kanssa laadittua palkkiosopimusta alkuperäisin
ehdoin vuodella siten, että se päättyisi tilikautena 2011
pidettävän varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Alkuperäisten
ehtojen mukainen rahapalkkio hallituksen puheenjohtajalle on
kaudelle 339 000 euroa.
Tilintarkastajaksi valittiin KPMG Oy Ab, päävastuullisena
tilintarkastajanaan Tapio Raappana, KHT. Tilintarkastajalle
päätettiin maksaa palkkio tilintarkastajan kohtuullisen laskun
mukaan.
Yhtiökokous päätti valtuuttaa yhtiön hallituksen päättämään
yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta seuraavasti. Hankittavien
omien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 5 700 000
osaketta, mikä vastaa noin 9,94 prosenttia yhtiön kaikista
osakkeista. Omia osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia
vain vapaalla omalla pääomalla.
Omia osakkeita voidaan hankkia hankintapäivänä julkisessa
kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan tai muuten markkinoilla
muodostuvaan hintaan.
Hallitus päättää miten osakkeita hankitaan. Hankinnassa voidaan
käyttää muun ohessa johdannaisia. Omia osakkeita voidaan hankkia
muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa
(suunnattu hankkiminen).
Valtuutus kumoaa yhtiökokouksen 27.3.2008 antaman valtuutuksen
omien osakkeiden hankkimisesta. Valtuutus on voimassa 26.9.2010
asti.
Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään osakeannista
sekä optio-oikeuksien ja muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä
tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien
antamisesta seuraavasti.
Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla
yhteensä enintään 11 400 000 osaketta, mikä vastaa noin 19,88
prosenttia yhtiön kaikista osakkeista.
Hallitus päättää kaikista osakeannin ja osakkeisiin oikeuttavien
erityisten oikeuksien antamisen ehdoista. Valtuutus koskee sekä
uusien osakkeiden antamista että omien osakkeiden luovuttamista.
Osakeanti ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien
antaminen voi tapahtua osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta
poiketen (suunnattu anti).
Valtuutus kumoaa yhtiökokouksen 29.11.2007 ja yhtiökokouksen
27.3.2008 antamat valtuutukset päättämään osakeannista sekä
osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta.
Valtuutus on voimassa 26.3.2012 asti.
Hallitus teki yhtiökokouksessa päätöksen muuttaa asiaa koskevaa
yhtiökokouskutsussa mainittua ehdotustaan siten, että
valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla
yhteensä enintään 11 400 000 osaketta, mikä vastaa noin 19,88
prosenttia yhtiön kaikista osakkeista.
Yhtiökokous päätti osakepalkkiojärjestelmän käyttöönottamisesta
Technopolis -konsernin avainhenkilöille.
Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja
avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä
sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille
kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden omistukseen perustuva
palkkiojärjestelmä.
Järjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, jotka ovat
kalenterivuodet 2010, 2011 ja 2012. Yhtiön hallitus päättää
kunkin ansaintajakson ansaintakriteerit ja niille asetettavat
tavoitteet kutakin ansaintajaksoa edeltävän vuoden joulukuussa.
Mahdollinen palkkio ansaintajaksoilta 2010, 2011 ja 2012
maksetaan vuosina 2011, 2012 ja 2013 osittain yhtiön osakkeina ja
osittain rahana. Osakkeita ei saa luovuttaa kahden ja puolen
vuoden sitouttamisjakson aikana.
Järjestelmän perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä
enintään noin 800 000 Technopolis Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen
myös rahana maksettavan osuuden), joiden laskennallinen
laimennusvaikutus on 1,4 %.
Arvio toiminnan riskeistä ja epävarmuustekijöistä
Technopoliksen liiketoimintaan liittyvät merkittävimmät riskit
ovat lähinnä rahoitus- ja asiakasriskejä sekä Venäjän
liiketoimintaan liittyvät riskit.
Korkoriskin hallinnan tavoitteena on alentaa markkinakorkojen
heilahtelujen negatiivista vaikutusta yhtiön tulokseen,
rahoitusasemaan ja kassavirtaan. Tarvittaessa yhtiö käyttää
korkotermiini-, koronvaihto- ja korko-optiosopimuksia
korkoriskiltä suojautumiseen. Yhtiön korkoriskipolitiikan
tavoitteena on myös hajauttaa lainasopimusten korkoriski eri
maturiteeteille kulloinkin vallitsevan markkinatilanteen ja
yhtiössä luodun korkonäkemyksen pohjalta.
Technopoliksen kauden lopun lainasalkun rakennetta kuvaa se, että
rahamarkkinakorkojen muutos yhdellä prosenttiyksiköllä muuttaisi
korkokustannuksia vuositasolla 2,3 milj. euroa.
Lainoihin liittyvän korkoriskin johdosta korkoperusteet on
hajautettu. Korollisista veloista 31.12.2009 18,3 % on sidottu
alle 3 kk euribor-korkoon ja 57,1 % on sidottu 3-12 kk euribor-
korkoon. Korollisista veloista 24,6 % oli kiinteäkorkoisia 13-60
kuukauden ajalle.
Jälleenrahoitusriskin hallinnan tavoitteena on varmistaa, että
konsernin lainasalkku on riittävän hajautettu lainojen
takaisinmaksuaikataulun ja rahoitusinstrumenttien osalta.
Korollisten velkojen jäljellä oleva pääomilla painotettu laina-
aika oli 10,3 vuotta. Rahoitusriskin hallitsemiseksi Technopolis
käyttää laajaa rahoittajapiiriä, monipuolista
rahoitusinstrumenttien valikoimaa ja ylläpitää korkeaa
vakavaraisuutta.
Rahoitusmarkkinoiden epävakauden pitkittyminen voi vaikuttaa
kasvu- ja jälleenrahoituksen saatavuuteen sekä marginaaleihin
tulevaisuudessa.
Venäjän lainsäädännön poikkeavuus Suomen lainsäädännöstä sekä
viranomaiskäytäntöjen erilaisuus Suomeen verrattuna voivat
aiheuttaa riskejä. Mikäli Pulkovon vuokraaminen ei etene
suunnitellulla tavalla muodostaa Pulkovon teknologiakeskus
taloudellisen riskin konsernille. Pulkovon teknologiakeskuksen
valmistuessa se muodostaa noin 7 % konsernin koko
sijoituskiinteistöjen käyvästä arvosta.
Venäjän ruplan ja euron välisten valuuttakurssien muutokset
voivat vaikuttaa yhtiön taloudelliseen tilanteeseen ja
toimintaan. Ruplamääräiset liiketapahtumat kirjataan
tapahtumapäivän kurssiin. Muuntamisesta aiheutuneet kurssierot
kirjataan tuloslaskelmaan muihin liiketoiminnan kuluihin tai
rahoituskuluihin ja -tuottoihin liiketapahtuman luonteen
mukaisesti.
Yleisen taloudellisen tilanteen heikentyminen voi pitkittyessään
vaikuttaa yhtiön asiakkaiden ja sitä kautta myös konsernin
liiketoimintaan epäsuotuisasti.
Asiakasriskien hallinnan tavoitteena on minimoida asiakkaiden
taloudellisessa tilanteessa mahdollisesti tapahtuvien muutosten
kielteinen vaikutus liiketoimintaan ja yhtiön tulokseen.
Asiakasriskien hallinnassa keskitytään asiakkaiden liiketoiminnan
tuntemiseen sekä asiakastietojen aktiiviseen seurantaan.
Asiakasriskejä hajautetaan hankkimalla asiakkaita kaikilta
teknologiatoimialoilta, tietointensiivisistä toiminnoista ja
julkiselta sektorilta. Asiakasriskien hallintaan liittyen
Technopoliksen vuokrasopimukset sisältävät
vuokravakuusjärjestelyjä. Kiinteistöt on vakuutettu
täysarvovakuutuksella.
Konsernin kiinteistökanta on maantieteellisesti hajautettu
pääkaupunkiseudulle, Jyväskylään, Kuopioon, Lappeenrantaan,
Tampereelle, Oulun seudulle ja Pietariin. Konsernin yhdenkään
asiakkaan osuus liikevaihdosta ei ylitä 9 %:a. Konsernilla on
yhteensä noin 1 190 asiakasta, jotka toimivat useilla eri
toimialoilla.
Yhtiön vuokrasopimukset jakaantuvat kahteen ryhmään,
määräaikaisiin ja toistaiseksi voimassa oleviin
vuokrasopimuksiin. Yhtiö pyrkii käyttämään molempia
sopimustyyppejä markkinatilanteesta, kiinteistöstä ja
vuokralaisasiakkaan toimialasta riippuen.
Katsauskauden lopun vuokrasopimuskannasta seuraavan 12 kuukauden
aikana irtisanottavissa ja uudelleen neuvoteltavissa olevat
toistaiseksi voimassa olevat sopimukset kattavat noin 188 190
(227 467 31.12.2008) jyvitettyä neliömetriä, mikä on 46 % (57 %)
koko kiinteistökannan jyvitetyistä neliömääristä. Näiden
sopimusten irtisanomisaika jakaantuu alla olevassa taulukossa
kuvatulla tavalla.
2009 2008
Irtisanomisaika kk jyv.m2 % -sop.kannasta jyv.m2 % -sop.kannasta
0 - 3 13 035 7 54 592 24
3 - 6 54 134 28 118 283 52
6 - 9 83 971 45 36 395 16
9 - 12 37 048 20 18 197 8
Yhteensä 188 188 100 227 467 100
Kauden lopussa vuokrasopimusten keskimääräinen voimassaoloaika
oli 21 (24) kuukautta.
Taloudellisen vuokrausasteen alentuminen voi pienentää vuokra- ja
palvelutuottoja ja tulosta sekä alentaa sijoituskiinteistöjen
käypiä arvoja ja sitä kautta omavaraisuusastetta. Nykyinen
sopimusrakenne antaa asiakkaille mahdollisuuden joustavasti
muuttaa toimitilojen määrää liiketoiminnan muuttuessa.
Sopimusrakenteen joustavuus voi muodostaa riskin konsernille,
mutta se on olennainen osa Technopoliksen palvelukonseptia.
Yhtiöllä on vahvaa pitkäaikaista kokemusta ja osaamista tästä
toimintamallista erilaisissa talouden suhdannevaiheissa.
Technopolis kiinnittää uudisrakennushankkeissa huomiota laadun
määritykseen sekä kiinteistön koko elinkaaren hallittavuuteen.
Suunnitteluvaiheessa huomioidaan kiinteistön ylläpidon ja huollon
vaatimukset tavoitteena toteuttaa ympäristöä säästäviä ratkaisuja
mm. energiankulutuksen, toimitilojen muuntojoustavuuden ja
kierrättämismahdollisuuksien suhteen. Technopolis suorittaa
kiinteistöjen ostojen yhteydessä normaalit kiinteistö- ja
ympäristökatselmukset ennen lopullista sitoutumista kauppaan.
Markkinoiden tuottovaatimuksien muutokset saattavat vaikuttaa
yhtiön tuloskehitykseen merkittävästi. Tuottovaatimusten
noustessa kiinteistöjen käyvät arvot laskevat ja
tuottovaatimusten laskiessa kiinteistöjen käyvät arvot nousevat.
Muutokset vaikuttavat yhtiön liikevoittoon joko alentavasti tai
kohottavasti, millä ei ole kuitenkaan vaikutusta yhtiön
operatiiviseen tulokseen, mutta vaikuttaa omavaraisuusasteeseen.
Hallituksen voitonjakoesitys
Yhtiökokouksen käytettävissä on emoyhtiön Technopolis Oyj:n
voitonjakokelpoisia varoja 11 531 267 euroa. Hallitus ehdottaa
jaettavaksi osinkoa 0,15 euroa osaketta kohden eli yhteensä
8 601 802 euroa. Loppu ehdotetaan jätettäväksi voittovarojen
tilille. Ehdotettu osinko on 43,0 % osakekohtaisesta tuloksesta
ilman sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutosta.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tilikauden päättymisen
jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on
hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen
mukaan yhtiön maksukykyä.
Tulevaisuuden näkymät
Technopoliksen johto arvioi taloudellisen taantuman käännekohdan
olleen viimeisellä neljänneksellä viime vuonna ja talouden
elpymisvaiheen alkaneen. Talouden elpymisestä huolimatta vuoteen
2010 liittyy edelleen epävarmuutta, mikä voi vaikuttaa yhtiön
liikevaihdon ja käyttökatteen kehitykseen.
Johto arvioi, että yleinen talouden heikentyminen muodostaisi
pitkittyessään haasteen konsernin kasvutavoitteille. Yhtiö jatkaa
toimenpiteitä, joiden tavoitteena on turvata kannattavuutta myös
vaikeissa taloudellisissa olosuhteissa. Konsernin johto arvioi
liikevaihdon kasvavan 0 - 2 % ja käyttökatteen 2010 olevan samaa
tasoa kuin vuonna 2009.
Strategian mukaan Technopolis pyrkii toimimaan vuonna 2014
parhaissa tieto-intensiivisissä kaupungeissa Suomessa, Venäjällä
ja 2-3 muussa maassa. Konserni pyrkii kasvattamaan liikevaihtoaan
keskimäärin 10 % vuosittain. Tavoitteena on, että vuonna 2014
liikevaihdosta 25 % tulee Suomen ulkopuolelta. Kasvu pyritään
toteuttamaan sekä orgaanisen kasvun että yritysostojen avulla.
Konsernin omavaraisuusastetavoite on 35 %.
Technopolis arvioi vuonna 2010 olevan mahdollista toteuttaa yksi
strategian ja taloudellisten tavoitteiden mukainen yritysosto
uudessa kohdemaassa. Tähän arvioon sisältyy kuitenkin merkittävä
aikatauluriski eikä ole mitään takeita siitä, että asetetut
tavoiteaikataulut toteutuvat suunnitellusti.
Konsernin taloudellinen tulos on riippuvainen yleisen
toimintaympäristön, asiakaskunnan liiketoiminnan,
rahoitusmarkkinoiden ja kiinteistöjen tuottovaatimusten
kehityksestä. Niissä tapahtuvat seikat saattavat vaikuttaa
vuokrausasteen, palveluiden käytön, rahoituskulujen,
kiinteistöjen käypien arvojen ja toimitilojen vuokratason
muutoksien kautta konsernin tulokseen.
Oulu 29.1.2010
TECHNOPOLIS OYJ
Hallitus
Keith Silverang
toimitusjohtaja