Tietoturva28.3.2002
Suomen suurin tietomurtorikos on todettu yhä laajemmaksi poliisin
tutkinnassa. Epäiltyjen tietomurtojen ja murrettujen tietokoneiden luvaton
käyttö on noussut 325:een. Lisäksi murrettuilta palvelimilta on tehty
hyökkäyksiä sadoille muille tietokoneille. Tietomurrot ovat edenneet
palvelimelta toiselle pitkässä ketjussa.
Esitutkinnan aikana kaksi 18-vuotiasta nuorta oli pidätettyinä tietomurroista
epäiltyinä. Miehet jäivät kiinni helmikuussa, kun he olivat tekemässä
tietomurtoa.
"Poliisin tiedossa on yhä enemmän murrettuja tietokoneita, ja niistä on
suoritettu hyökkäyksiä satoihin tietokoneisiin. Vielä ei kuitenkaan tiedetä,
kuinka moni niistä on mennyt läpi eli johtanut tietojärjestelmän läpimurtoon,
sanoo tutkinnanjohtaja", rikoskomisario Arto Hankilanoja
Vantaan poliisista.
"Tutkinta on vielä kesken, joten tässä ei varmaankaan vielä ole kaikkia
tapauksia", Hankilanoja jatkaa.
Murrettuja tietokoneita on eri puolilla Suomea sekä ulkomailla. Tietomurtoja
on tehty pääosin viime joulu-, tammi- ja helmikuussa. Kaikkiaan hakkerit ovat
saaneet haltuunsa yli 140 000 yrityksen SSH-1-ohjelmistoversiot.
Eniten tietomuroja on tehty tieteellistä toimintaa harjoittaviin
organisaatioihin sekä innovaatio- ja it-yrityksiin. Osa näistä yrityksistä
käsittelee erittäin arkaluontoista tietoa.
"Tietomurtojen lähtökohtana on ollut, että palvelimet ja yritykset ovat
olleet hakkeroinnin kannalta haasteellisia. Nyt selvitämme, onko yrityksistä
viety tietoja. Lisäksi hakkereiden koneilta on löydetty ulkopuolisille kuuluvia
luottokorttitietoja, joka on vakava asia", Hankilanoja kertoo.
Poliisi on ollut yhteydessä tietomurtojen suomalaisiin ja muutamiin
ulkomaalaisiin asianomistajiin. He ovat ilmoittaneet löytäneensä murretuilta
palvelimilta elektronisia murtojälkiä, joita hakkeri on jättänyt.
Hankilanoja muistuttaa, että yritysten tulisi kiinnittää yhä enemmän huomiota
tietosuojauksen tasoon.
"Yritysten pitäisi päästä eroon yleisestä verkosta, koska hakkeri pääsee
sinne milloin tahansa. Arka tieto pitäisi olla omassa, suljetussa tietoverkossa.
On myös tärkeää ottaa kovalevy talteen, koska poliisi löytää sieltä mahdolliset
murtojäljet."
Tekijöitä epäillään tietomurroista ja niiden yrityksistä, tietojen
luvattomasta käytöstä sekä vaaran aiheuttamisesta tietojenkäsittelylle.
Hankilanojan mukaan tällaisista rikoksista tuomio on maksimissaan kaksi vuotta
vankeutta.
Suomalaisohjelmiston aukko ollut tiedossa jo reilun
vuoden
Nyt tutkinnassa olevissa rikoksissa hyödynnettiin Unix-palvelimille
kirjautumisessa käytettäviä ohjelmia sekä vuodesta 1995 lähtien käytössä ollutta
SSH1-protokollaa.
Vuonna 1995 julkistettu, myöhemmin SSH1:ksi nimetty ja nyt tietoturvauhan
muodostava protokolla on todettu puutteelliseksi jo vuoden 2000 lopulla, jolloin
suomalainen tietoturvayhtiö SSH Communications Security kehoitti itse julkisesti
kaikkia SSH1-protokollaan pohjautuvien tuotteiden käyttäjiä päivittämään
ohjelmistonsa SSH2-protokollaa noudattaviksi.
Nyt tutkinassa olevassa tietoturvamurrossa hakkerit etsivät juuri näitä
päivittämättömiä tietojärjestelmiä ja mursivat niiden suojauksen, jonka
jälkeen he saivat käyttöönsä pääkäyttäjän oikeudet. Se mahdollisti
tietojärjestelmän sisällön vapaan selailun.
Lisäksi murretun tietokoneen sisään ladattiin ohjelma, joka käynnisti
hakkerin omalla salasanalla uuden SSH-palvelun. Se jätti ns. takaportin auki,
jonka avulla hakkeri pääsee uudestaan murretun tietokoneen järjestelmään.
Hakkerit käyttivät myös skannausohjelmaa, jonka avulla he etsivät
tietoturva-aukkoja yritysten ja yhteisöjen palvelimilta.
SSH Communications Security toteaa, että missään sen kaupallisissa ja aina
edistyksellisempään SSH2-protokollaan perustuneissa SSH Secure Shell -tuotteissa
ei tällä hetkellä ole kyseisiä tietoturva-aukkoja. Yhtiön SSH Secure Shell
-ohjelmiston kaupalliset toimitukset alkoivat helmikuussa 2000.
SSH Communications Securityn mukaan nyt havaitut tietoturva-aukot voidaan
sulkea yhtiön SSH Secure Shell -ohjelmia käyttämällä sekä palvelimella
sijaitsevien telnetd-, rlogind- ja SSH1-protokollan ohella
login-kirjautumistapaa käyttävien ohjelmien sulkemisella pois
käytöstä.
STT - Pasi Kalliokoski