VTT:n erikoistutkija Raimo Lovio epäilee Nokian yhdistävän vain maailman vauraan eliitin

Mobiili11.3.2002

Nokia on jo mainoslauseessaan yhdistänyt ihmisiä, mutta yhdistääkö se kaikki ihmiset. Erikoistutkija Raimo Lovio VTT:ltä kysyy, onko Nokia kilpailijoineen yhdistämässä vain maailman vauraan eliitin.

Lovio pohtii myös Nokian suomalaisuutta ja sitä, pystyykö Nokia välttymään monikansallisiin yrityksiin kohdistetulta kritiikiltä.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen Talous&Yhteiskunta -julkaisussa Helsingin kauppakorkeakoulusta virkavapaalla oleva Lovio pitää Nokiaa hämmästyttävän suomalaisena yrityksenä, vaikka sen omistuksesta 90 prosenttia onkin ulkomaisten käsissä ja yhtiön liikevaihdosta vain 1,4 prosenttia tulee Suomesta.

"Yhtiön johto, tutkimustoiminta ja henkilöstö ovat sinivalkoisempia kuin monessa muussa suomalaisessa suuryrityksessä."

Nokian ylin toimiva liikkeenjohto (johtokunta ja liiketoimintaryhmien johtoryhmät) koostuu yhä lähes pelkästään suomalaisista muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.

"Tässä suhteessa kansainvälisempiä yrityksiä ovat Kone, jossa on ainoa ulkomainen toimitusjohtaja ja Stora Enso, jonka johto istuu Lontoossa sekä TietoEnator, Ahlstrom ja Huhtamäki."

Puolet Suomessa olevista Nokian työntekijöistä työskentelee tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Yhtymän t&k-henkilökunnasta lähes kaksi kolmasosaa on Suomessa.

Nokiaa kansainvälisempiä suomalaisyrityksiä t&k-toiminnassa ovat Ahlstrom, Huhtamäki, Amer, Fiskars, Wärtsilä, Instrumentarium ja Stora Enso.

Nokian henkilökunnasta 41 prosenttia on Suomessa. Henkilöstöllä mitattuna moni suomalaisyritys on Nokiaa kansainvälisempi.

Suomen merkitys Nokiassa vähenee

Lovio löytää useita syitä miksi Nokia on niin suomalainen kuin se on. Matkapuhelimia ja puhelinverkkoja voidaan liikutella halvalla ja Nokia on kasvanut pääosin sisäisesti.

"Näin yritysostojen mukana tulevaa ulkomaista tuotantoa ja johtajia ei Nokiaan ole siunaantunut."

Hän myös muistuttaa, että suomalaiset tuotekehitysinsinöörit ja valmistustyöntekijät sekä hallinto- ja markkinointihenkilöstö ovat laadullisesti ja hinnallisesti kilpailukykyisiä.

"Nokian osaamisen suojaamisen kannalta ei liene huono asia, että valtaosa yhtiön ydinosaamisesta pysyy Suomessa."

Lovio arvioi, että jatkossa Suomen suhteellinen merkitys Nokian toiminnassa vähenee. Yhtiön toiminta kasvaa siellä, missä markkinat ovat eli Aasiassa ja Amerikassa. Euroopan osuus Nokian liikevaihdosta laski viime vuonna ensimmäisen kerran alle puolen.

"Korostettakoon, että Aasian ja Amerikan maiden näkökulmasta ei ole kyse toiminnan siirtämisestä halpojen kustannusten perässä vaan pikemminkin siitä, että nämä maat haluavat tuottaa itse omat matkapuhelimet."

Suomen kannalta Lovian mukaan on tärkeintä, että pääkonttori, keskeinen tutkimus- ja kehitystoiminta sekä pilottitehtaat säilyvät täällä. Tässä julkinen sektori voi auttaa t&k-tukien myötä. Verotuksen kannalta Nokia kirjoittajan mukaan hyötyisi, jos painopistettä siirrettäisiin tuloverotuksesta ympäristöperusteisiin energiaveroihin.

Globaalista omastatunnosta megatrendi

Nokia on säästynyt kansainvälisiin yhtiöihin kohdistetulta kritiikiltä: halpatyövoiman käytöltä, raaka-aineiden ryöstämiseltä, ympäristöongelmilta, politiikkaan sekaantumiselta sekä markkinoita sanelevalta monopolilta.

Nokian henkilöstöstä kolme neljäsosaa työskentelee kehittyneissä maissa eikä matkapuhelinten valmistuksessa käytetä valtavasti raaka-aineita eikä niiden valmistuksessa synny suuria paikallisia päästöjä. Yhtiö on toistaiseksi onnistunut välttämään Microsoftin kohtalon vaikka onkin alansa suurin yhtiö.

"Nokian julkinen yhteiskunnallisen vastuun profiili on ollut matala. Tästä huolimatta Nokia on ainoana suomalaisena yrityksenä menestynyt hyvin maailmalla ns. eettisten sijoitusrahastojen sijoituskohteena."

Lovio uskoo Nokian nostavan yhteiskuntavastuun profiiliaan globalisaatioon liittyen. Yhtiön markkinoinnista vastaava johtaja Anssi Vanjoki nostanut globaalin omantunnon merkittäväksi megatrendiksi. Yhtä suureksi trendiksi kuin ympäristötietoisuus 1970-luvulla.

Nokiassa se hänen mukaansa tarkoittaa sitä, että yhtiön arvojen ja eettisen käyttäytymisen on kestettävä kriittinen tarkastelu.

Kuinka universaalia nykytekniikka on?

Nokia arvioi maailmassa olevan peräti 1,5 miljardia matkapuhelinliittymää vuonna 2005. Tänä vuonna uskotaan miljardin rajan menevän rikki.

"Nykyskenaarion mukaan ehkä 20 prosenttia maailman väestöstä saa jatkuvasti yhä laadukkaampia ja viihteellisempiä matkapuhelinpalveluita muodikkaisiin laitteisiinsa, kun samaan aikaan maailman väestön valtava enemmistö ei lähetä yhtään yksinkertaista tekstiviestisanomaa. Nokian arvion mukaan ensi vuonna 55 prosenttia matkapuhelimista myydään henkilöille, joilla jo on puhelin", Lovio kirjoittaa.

Lovio peräänkuuluttaa tasaisempaa ja turvallisempaa globaalia kehitystä, jossa viihteellisten hienouksien sijaan panostettaisiin enemmän perusmatkapuhelinpalvelujen saatavuuteen nykyistä laajemmin.

Kolmannen sukupolven matkapuhelinteknologiaa kutsutaan UMTS:ksi (Universal Mobile Telecommunications Systems).

"Voiko sellaista teknologiaa, jota käyttää vain viidennes väestöstä, kutsua universaaliksi", Lovio kysyy.

STT