Kuva: Pekka Ala-aho
Asiantuntija Kari Inberg Tekesin Oulun-yksiköstä kertoo, että Kiinasta on tullut mobiilibisneksen kärkipään markkina-alue. Vaikka laitemyynti notkahti maassa viime vuonna, ohjelmistomyynti kasvoi kolmanneksen.
Mobiili11.2.2010
Oulun alueella on syntynyt hyvää alkavaa liiketoimintaa mobiilibisneksessä, samoin kuin erinomaista osaamista, kehuu asiantuntija Kari Inberg Tekesin Oulun-yksiköstä.
”Pitää löytää ne tekemisen alueet, missä me pärjäämme”, Inberg korostaa.
Muiden haasteiden lisäksi alaa nirhaisee laskusuhdanne, jonka varjo ulottuu nyt myös Oulun alueelle. Viime vuonna heikentymistä ei vielä näkynyt, Inberg kertoo.
Hän osallistui keskiviikkona Oulun teknologiakylässä High Tech Business Breakfast -tilaisuuteen, jonka järjestivät Oulu Innovation, Technopolis ja Ixonos. Tilaisuuden painopiste oli tällä kertaa mobiilibisneksen kasvattamisessa ja mobiilikäyttöjärjestelmissä.
Mobiilibisnes on muuttunut huomattavasti sitten alan lähdettyä liikkeelle sms- ja wap-maailmasta. Kehitysympäristöt ovat muuttuneet ja avautuneet, ja on tullut uusia sisältöjen näyteikkunoita ja myyntipaikkoja, kuten App Store ja Nokian Ovi. Esimerkiksi Applen iPhonen suosiota selittänee pitkälti juuri App Storen suosio erilaisten sovellusten kauppapaikkana.
Mielenkiintoisia mahdollisuuksia, joskin myös uhkatekijöitä, mobiilibisnekseen tarjoaa open source -toimintatapa, johon Nokiakin pohjaa esimerkiksi Maemo-käyttöjärjestelmän osalta.
”Open source voidaan kääntää liiketoiminnaksi ja se tarjoaa etuja, joita kannattaa hyödyntää”, Inberg sanoo.
Suuret tulevaisuuden kysymykset mobiilibisneksessä liittyvät keskeisesti sovellusten jakeluun, ansaintamalleihin ja hinnoitteluun, eli käytännössä siihen, miten mobiilibisneksellä oikein tehdään rahaa.
Ansaintalogiikka on ollut alan keskeisiä ongelmia. Mobiilisovelluksia kehitetään, mutta loppukäyttäjillä ei juuri ole ollut halukkuutta maksaa niistä. Markkinatutkimusyritys Gartner on arvioinut, että lähivuosina mobiilipalvelut alkavat saada entistä paremmin maksavia asiakkaita.
”Onneksi on hyviä kehitysyhteisöjä ja näyteikkunapaikkoja, joissa pk-yrityksetkin pääsevät esille ja voivat lyödä hintalappuja omiin tuotteisiinsa, kunhan ne ovat hyviä”, Inberg sanoo.
Kaleva Verkkotoimitus