Internet12.11.2009
Internetissä julkaistuista aineistosta poikivien oikeustoimien määrä on lisääntynyt kovaa vauhtia. Kyse on yleensä epäillyistä herjauksista tai kunnianloukkauksista.
Julkisen sanan neuvoston (JSN) puheenjohtajan Pekka
Hyvärisen mukaan tapauksia tulee jo niin paljon, että esimerkiksi Helsingissä poliisin ja syyttäjien resurssit eivät tahdo riittää.
"Usein netissä tapahtuvat yksilörikokset ovat niin rankkoja, että ne menevät tuomioistuimeen eivätkä tule JSN:ään. Internetin tiedonvälityksen kasvu näkyy JSN:n kantelujen määrässä mutta yllättävän vähän", Oulussa JSN:n mediaillan keskiviikkona vetänyt Hyvärinen sanoi.
Hänen mielestään tiedotusvälineet ottavat vakavasti neuvoston käsittelyssä olleet tapaukset, joissa annetaan langettava tuomio hyvän journalistisen tavan rikkomisesta. JSN:n asema ei ole tässä suhteessa horjunut.
Langettavat tuomiot lisääntyneet
JSN:n käsittelyynsä ottamista tapauksista annetaan myös yhä useammin langettava tuomio.Niiden osuus neuvoston kaikista päätöksistä on tänä kasvanut lähes puoleen, kun viime vuonna langettavien osuus oli neljännes.
"Kantelujen määrä on lisääntynyt, koska ihmiset ovat paljon aktiivisempia kuin ennen suhteessaan kaikkeen vallankäyttöön. He havaitsevat yhä enemmän epäkohtia mediassa ja raportoivat siitä. Yksityisyyden suojaan liittyviä kanteluja on melkein puolet kaikista kanteluista."
Toiseksi suurin aihe, joka ihmisiä tiedotusvälineiden toiminnassa häiritsee, on piilomainonta. Aina viestimet eivät osaa tai halua tehdä eroa mainonnan ja riippumattoman tiedonvälityksen välillä.
Tutkija Sakari Huovinen arvosteli JSN:ää tällä viikolla muun muassa siitä, että sen antamat sanktiot ovat liian lieviä. Siksi media voi melko huoletta syyllistyä väärinkäytöksiin, Huovinen arvioi.
"Kritiikki on lähinnä tiedotustutkijoiden ja parin eläkeläisen esittämää. Ei mediaa voi ohjailla ylhäältä ja sanella, että teet näin. Itsesäätely on toimivin järjestelmä, ja sitä toteutetaan muillakin aloilla, esimerkiksi asianajajien keskuudessa", Hyvärinen vastaa.
Hyvärisen mielestä hyvä esimerkki talokohtaisesta itsesäätelystä näkyi koulusurmatapauksissa: silloin median toimintatapoja arvosteltiin rajusti, ja viestimissä määriteltiin pelisäännöt tulevan varalle.
"Itsesäätelyjärjestelmä ei ole kriisissä, mutta sen täytyy sopeutua uusiin asioihin, kuten sähköiseen lähiviestintään",Hyvärinen tiivistää.
Kalevan ex-päätoimittaja, tietokirjailija Risto Uimonen
arvioi tuoreessa kirjassaan Median mahti, että mediasta on vasta nykyvuosina tullut sellainen vallan vahtikoira, jollainen sen pitää olla.
Hyvärinen on samaa mieltä. Vaikka tiedotusvälineitä arvostellaan liiasta röyhkeydestä, hänen mielestään se ei ole mennyt liian pitkälle.
"Esimerkiksi vaalirahoitusselvitykset ovat olleet medialta aikamoinen saavutus. Politiikan tekijät eivät olleet valmiita paljastamaan, mistä rahoitus tulee. Vasta tiedotusvälineiden painostuksesta asia tuli pieninä palasina selväksi. Se oli häpeäksi suomalaiselle poliittiselle järjestelmälle."
Antti Ervasti