Ohjelmistot19.10.2009
Pienet ja keskisuuret yritykset voisivat atk-asioita pohtiessaan kiinnittää huomiota myös muihin käyttöjärjestelmiin kuin markkinoita hallitsevan Microsoftin tuotteisiin ja esimerkiksi Linuxiin. Näin voi säästää selvää rahaa.
Tätä mieltä on oululaisen Edanova Oy:n toimitusjohtaja Jukka Kivari. Yritys on keskittynyt elektroniikan suunnitteluautomaation palveluihin ja ohjelmistoihin.
Kivarin mukaan kaupallisetkin Linuxit ohjelmistoineen maksavat alle kolmasosan siitä, mitä vastaava Windows-käyttöjärjestelmä.
Kivarin mielestä pk-yrityksissä Linux soveltuu muitta mutkitta sellaisille käyttäjille, jotka käyttävät yleisimpiä toimistosovelluksia, nettiä, sähköpostia ja asiakashallintaa. Mutta jos yrityksessä tarvitaan ammattiohjelmistoina joitakin erityisohjelmia, silloin saattaa olla pakko ottaa joku tietty käyttöjärjestelmä.
"Windowsin vahvuus on vahvassa asemassa, se kun on joka nurkalla", Kivari tuumii.
Suuri Microsoft hallitsee yksinvaltiaan ottein maailman käyttöjärjestelmämarkkinoita. Sen markkinaosuus myydyissä järjestelmissä lienee yli 90 prosenttia.
Linuxin markkinaosuus on marginaalinen, ehkäpä vain yhden prosentin luokkaa. Se on tietysti eri asia, kuinka suuressa osassa tietokoneita linux lopulta on käytössä.
Suurin osa Linux-käyttöjärjestelmistä on ilmaisia, ja ne on asennettu koneisiin jälkikäteen. Innokkaimmat Linuxin puolestapuhujat jopa väittävät, että selvästi yli 10 prosentissa maailman tietokoneista olisi Linux.
Windows-käyttöjärjestelmä tulee käytännössä tietokoneen mukana. Laitevalmistaja on valmiiksi säätänyt laitteensa niin, että se toimii kivuttomasti ja helposti Microsoftin ohjelmistojen kanssa.
Linux-maailmassa tämä ei välttämättä ole niin automaattista. Jälkikäteen asennettu Linux voi vaatia enemmän säätämistä. Se asentuu helposti, mutta jos jokin laite ei suostu yhteistyöhön, vaaditaan enemmän puuhailua tietokoneen kanssa. Jos laitteisto on yhteensopiva, niin jälkikäteen asennettunakaan Linux ei vaadi säätämistä oikeastaan ollenkaan
"Linuxin imago on nopeasti julkaistavien ilmaisversioiden takia semmoinen, että se vaatii paljon säätämistä ja siellä ei mikään toimi. Mutta kaupalliset versiot ovat paljon vakaampia. Kaikki kaupalliset jakelut tehdään jo kypsyneiden versioiden päälle", Kivari selittää.
Ilmaiset Linux-järjestelmät ovat vapaita ohjelmistoja, jota voi käyttää, kopioida, tutkia, muuttaa ja jakaa edelleen vapaasti.
Uuden Linuxilla varustetun tietokoneen ostaja on hyvässä asemassa, sillä siinä laitteistossa Linux toimii varmasti kaikkien laitteiden kanssa. Sen sijaan ilmaisversioiden asennuksen jälkeen saattaa käyttäjä havaita, ettei jokin laite suostukaan toimimaan. Vaikkapa langattoman lähiverkon (wlan) saaminen toimimaan Linuxissa voi olla työlästä.
Kivarilla itsellään on sekä Windows- että Linux-koneet. Kivari pitää siitä, että linuxilla varustettu kone ja sen sovellukset käynnistyvät nopeasti eikä kone jumitu. "Tämä on ehkä se suurin syy joka sai testaamisen jälkeen jatkamaan linuxilla päivittäisessä toimistotyössä."
Hän muistuttaa, että loppukäyttäjälle ei ole merkitystä sillä, mikä käyttöjärjestelmä tietokoneessa on. "Tärkeintä on, että sovellukset toimivat."
Suomessa Linux on erityisessä arvossa, koska suomalainen Linus Torvalds on ollut sen kehityksessä suuressa roolissa. Torvalds jatkaa edelleen Linuxin ytimen kehittäjänä ja omistaa oikeudet Linuxin tavaramerkkiin.
Pasi Klemettilä