Teknologiateollisuuden työpaikat valuvat tasaisesti, mutta varmasti Suomesta pois ja kauaksi itään.

Toimialan palveluksessa työskenteli viime vuoden lopussa noin 200 000 suomalaista. Suomalaisten yhtiöiden ulkomaisissa tytäryrityksissä työskenteli lähes 180 000 henkilöä.

Suomessa henkilöstö väheni 4 000 työntekijällä, ulkomailla suomalaisyhtiöiden työntekijämäärä kasvoi lähes 13 000:lla.

"Yritykset kasvavat Suomen rajojen ulkopuolella. Suomalaisyhtiöt palkkaavat lisää työntekijöitä Kauko-idässä, Itä-Euroopassa ja Etelä-Amerikassa. Varsinkin elektroniikkateollisuudessa investointien painopiste on Kauko-idässä", selvitti Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Martti Mäenpää torstaina alan suhdannenäkymiä.

Mäenpää ei uskalla ennustaa, koska työntekijämäärä ulkomailla ohittaa alan työntekijämäärän Suomessa. Teknologiateollisuuden pääekonomisti Jukka Palokangas on rohkeampi ja sanoo, että se tapahtuu 2008.

Kiina on suurin yksittäinen työpaikkaimuri. Tällä hetkellä siellä on jo 30 000 henkilöä suomalaisyritysten palveluksessa.

Suomen tilannetta synkistää vielä sekin, että noin 2 000 henkilöä on yt-neuvotteluiden piirissä teknologiateollisuudessa.

Teknologiateollisuuteen kuuluu kolme päätoimialaa, jotka ovat: elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus sekä metallien jalostus. Teknologiateollisuuden osuus Suomen koko viennistä on 60 prosenttia.

Työllisyysvaikutus välillisine työpaikkoineen on noin puoli miljoonaa eli se työllistää noin neljäsosan Suomen koko työvoimasta.

Suomeen hyvin vähän
laajennusinvestointeja


Mäenpään mukaan erityisen huolestuttavaa on, että teknologiateollisuuden investoinnit tuotantokapasiteetin lisäämiseksi Suomessa ovat pudonneet viime vuosina. Käänne tapahtui vuosien 2000-2002 aikana.

"Investoinnit painottuvat ulkomaille, lähelle markkinoita ja edullisia työvoimakustannuksia. Se on sitä globaalia rakennemuutosta. Rakennemuutos jatkuu voimakkaana myös nykyisen korkeasuhdanteen aikana ja vaarana on, että välttämättömät päätökset tilanteen korjaamiseksi jäävät tekemättä."

Teknologiateollisuus korostaa kuten muutkin tahot osaamisen merkitystä Suomen menestyksen elinehtona.

"Yliopistot eivät itse poista päällekkäisyyksiään, vaan se on poliitikkojen ja budjettipolitiikan tehtävä", painottaa Mäenpää.

Hän muistuttaa, että myös ammatilliseen koulutukseen pitäisi jostain löytää imua, sillä pula käden osaajista on jo monella alalla todellinen.

Innovaatioponnistuksissa Suomen pitäisi loikata seuraavalle, ylemmälle tasolle, koska kilpailijamaat hengittävät jo Suomen niskaan. "Kiinassa ja Intiassa on myös tutkimus- ja tuotekehitysosaamista sekä fiksua väkeä", muistuttaa Mäenpää.

Tilauskirjat
pullottavat


Teknologiateollisuuden tilauskanta oli tammi-maaliskuussa 20 prosenttia korkeampi kuin vuosi siten vastaavana ajankohtana.

Kasvu tulee kone- ja metallituoteteollisuudesta, jossa uusia tilauksia oli maaliskuun lopussa liki 30 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.

Elektroniikka- ja sähköteollisuus oli saanut ensimmäisen neljänneksen lopussa noin kymmenen prosenttia enemmän uusia tilauksia kuin vastaavana ajankohtana vuosi sitten. Tilauskannan arvo oli noin neljä miljardia euroa.

"Suomi on saanut maailmantalouden kasvavasta kakusta hyvän siivun viime kuukausien aikana", tiivistää Mäenpää.

Heino Ylisipola