Lähteäkö Ouluun vai jäädäkö Kajaaniin opiskelemaan tietojenkäsittelytiedettä, Arttu Korhonen, Niko Lappalainen ja Olli Anttonen pohtivat lukion jälkeen, ja kotikaupunki voitti. Toista lukuvuotta pyörivä tietojenkäsittelytieteen maisterikoulutus nähdään Kajaanissa ratkaisevan tärkeäksi alueen elektroniikkateollisuudelle.
Anttonen pähkäili pisimpään, sillä hän tunsi vetoa Ouluun, isompaan yliopistoon ja laajempaan sivuainevalikoimaan. Korhosella ei ollut hirveää tarvetta päästä kauemmas. Lappalainen ajatteli, ettei Oulussa saisi yhtä paljon aikaan kuin Kajaanissa, missä kaikki on lähellä.
Lyhyet välimatkat ja hyvä asuntotilanne ovat Kajaanin plussia. Opetustilat Linnassa, entisessä tyttölyseossa ja lukiossa ovat uudet, mutta miinusta on kuppilan puute.
Professori Ari Heiskanen tiivistää, että Kajaanissa yhdistyvät ison emolaitoksen monipuolisuus ja pienen yksikön välittömyys ja huolehtiminen.
"Yksilöllisiä ratkaisuja on täällä helpompi toteuttaa kuin Oulussa, jossa opiskelijoita on paljon enemmän."
Tietojenkäsittelyn maisteriohjelmaan on Kajaanissa otettu opiskelijoita jo kahdesti, ensimmäiset 40 syksyllä 2004 ja toiset 2005. Kajaanissa suuntautumisvaihtoehdot ovat ohjelmistotuotanto ja ohjelmistoliiketoiminta.
.
Kajaanin opetus toimii erityisrahoituksen turvin, sillä opetus on alueelle tärkeää. Aloite pysyvästä opetuksesta tuli yrityksiltä, Kainuun maakunnalta ja Kajaanin kaupungilta. Kajaanin it-alan yritykset tarvitsevat osaajia; ilman it-alan koulutusta Kajaanissa tuskin olisi yrityksiäkään.
Investoivien yritysten on voitava luottaa siihen, että 20 vuoden kuluttuakin Kajaanissa on alan osaajia. Kajaanissa on huipputeknologian keskittymä, johon kuuluvat muiden muassa Elektrobit, Epec, Metso ja Sunit. Kaupungilla on pitkät perinteet alalla, sillä Kajaani-yhtiön elektroniikasta 1970-luvulla löytyvät monen oululaisenkin it-alan yrityksen juuret.
Ennen vakituista opetusta Kajaanissa järjestettiin muuntokoulutusta tietojenkäsittelytieteessä. Nytkin opiskelijoina on it-yritysten työntekijöitä. Toisesta vuosikurssista lähtien monet opiskelijat käyvät töissä opintojen ohessa.
Kainuun väki vähenee ja ikäluokat pienenevät, joten opiskelijoiden saamisessa on haastetta. Tietojenkäsittelytieteen opintoja voi aloittaa jo lukiossa ja siten pedata opiskelupaikkaa.
Heiskanen ei jaa kajaanilaista käsitystä, että yliopisto sorsisi Kajaanin yksikköä. On epäilty, että yliopisto ottaisi kaikki opiskelijat mieluummin Ouluun eikä siksi tukisi opiskelijoiden hakeutumista Kajaaniin. Heiskasen mielestä asia on päin vastoin, emolaitoksen tuki on takana.
Osa opetuksesta tulee videoteitse Oulusta. Sitä seurataan joko luentosalin screeniltä, tai ladataan omalle koneelle ja kuunnellaan kotona vaikkapa vaatteita silittäessä tai muita kotiaskareita tehdessä.
Yliopisto ja Kajaanin ammattikorkeakoulu solmivat tässä kuussa yhteistyösopimuksen. Aine- ja perusopetuksessa järjestetään kolme yhteistä kurssia, yliopisto tarjoaa ammattikorkean opiskelijoille kolme valinnaista kurssia ja ammattikorkea yliopistolaisille kaksi.
Ari Heiskanen toivoo, että omista opiskelijoista kasvaisi tutkijoitakin. Se vaatii kymmenisen vuotta opiskeluja. Tutkimussarkaa olisi esimerkiksi tietotekniikan mahdollisuuksissa julkishallinnossa. Kun suuria ikäluokkia jää eläkkeelle, pitäisi palvelut saada hoitumaan vähemmällä väellä tietotekniikan avulla.
Kirsi Haapea