Kuva: Tapio Maikkola
Opeteltavaa riittää. Ohjelmistoalallakin on omaksuttava markkinalähtöinen ajattelu, toimitusjohtaja Veikko Seppänen näkee
Ohjelmistot18.9.2002
Ohjelmistoliiketoiminnasta toivotaan seuraavaa uuden teknologian oululaista menestysaskelta.
Oulun osaamiskeskusohjelman vielä julkistamattomassa strategiapäivityksessä tuetaan odotuksia ja ennakoidaan oululaisten ohjelmistoyritysten määrän kaksinkertaistuvan, työpaikkojen kolminkertaistuvan ja liikevaihdon peräti kuusinkertaistuvan muutaman seuraavan vuoden aikana, vuoteen 2006 mennessä.
Suomalaiset ovat innovatiivisia, hallitsevat teknologiat ja osaavat tuotteistaa ohjelmistojakin, mutta markkinalähtöinen lähestymistapa on vielä opeteltava, oululaisen ohjelmistoyrityksen Softbit Oy:n tuore toimitusjohtaja, professori Veikko Seppänen määrittää ohjelmistobisneksen menestyksen raameja.
Erityisesti yrityksiä kiinnostaa ns. ohjelmistotuoteliiketoiminnan tarjoamat mahdollisuudet. Ohjelmistotuotteet kiinnostavat siksi, että niiden monistaminen ja jakelu on halpaa, jolloin kaupan käydessä voittoa syntyy herkästi, koska huomattavatkin kehityskustannukset peittyvät nopeasti.
?Mutta todellakin katetta syntyy vasta silloin, kun tuotteelle löydetään markkinat?, Seppänen tähdentää.
Oulussa ohjelmistobisnekseen ladattavien odotusten täyttyminen Seppäsen mukaan edellyttää, ?että onnistutaan kehittämään tuotteita, jotka tuottavat lisäarvoa ja joita asiakkaat ihan oikeasti tarvitsevat?. Läheskään kaikki kehitystyö ei hänestä näitä vaatimuksia täytä.
Ohjelmistoalalla keskustellaan siitä, onko kehitystyön oltava teknologiatyöntöistä vai markkinavetoista.
Vahvan tutkimustaustan omaava Seppänen asettuu puoliväliin: ?Niitä on tehtävä rinnakkain, markkinoiden rakentaminen on aloitettava yhtä aikaa tuotteen kehittämisen kanssa.?
Markkinatarve ainut lähtökohta
Ennen kesäkuussa alkanutta pestiään oululaisen pörssiyhtiön Elektrobit Group Oyj:n tytäryhtiön, Softbitin toimitusjohtajana Seppäseltä vierähti 18 vuotta VTT Elektroniikan palveluksessa, muun muassa tutkimuspäällikkönä ja tutkimusprofessorina. Sen jälkeen työuralla seurasi vielä ohjelmistoliiketoiminnan professuurin hoito Oulun yliopistossa.
Tutkijan ura olisi voinut ohjata toisinkin, mutta Seppänen sanoo päätyneensä painottamaan asiakkaiden ja käyttäjien näkökulmaa. Ilman markkinalähtöistä toimintatapaa ei menestytä, ?siitä lähdin jo opetustyössäni yliopistossa?.
Jo lyhyen yritysjohtajakautensa aikana Seppänen sanoo vakuuttuneensa ?hyödyn logiikasta? ohjelmistoyritysten liiketoiminnan ainoana kantavana voimana. Markkinatarve ja tuotteista saavutettava hyöty on oltava kirkas lähtökohta kaikelle kehitystyölle, hän paaluttaa.
Oulussa tutkijakin voi siirtyä bisnekseen
Vaikka näkemys onkin selkeä, askel yritysjohtajaksi ei tutkijalle silti aivan helppo ollut. ?Vähän se silti hirvitti: vahvalta tutkija- ja tutkimustaustalla yritysjohtajaksi??
Seppänen miettii, että jossakin muussa kaupungissa päätös olisi saattanut jäädä tekemättä.
Mutta Oulussa on hänen mukaansa sen verran hyviä esimerkkejä siitä, miten tutkijat ovat rohkaistuneet yrityselämään ja myös onnistuneet hyvin. Se helpotti tutkijan päätöstä.
Eikä täällä ei pidetä enää mitenkään erikoisena, että tutkijat ryhtyvät käytännön töihin. Ja kannustavia ovat tietysti myös menestymiset, esimerkit tutkijoista, jotka ovat onnistuneet tuotteistamaan tutkimustuloksiaan kaupallisiksi tuotteiksi, Seppänen valottaa.
Pekka Siltanen