Kuva: Tapio Maikkola
Ydinjoukko. Toimitusjohtaja Eero Kaikkonen (vas.), projektipäällikkö Janne Pieniniemi, tuotekehityspäällikkö Harri Hyväri, tuotepäällikkö Sami Niska ja tuotepäällikkö Jani Huoponen joutuivat hetken miettimään itselleen suomenkielisiä titteleitä, niitä kun ei kansainvälisesssä yrityksessä paljon viljellä.
Teknologia17.9.2002
Oululaisen Hantro Products Oy:n toimitusjohtajalla Eero Kaikkosella on selvästi kohtuullisen hyvä olo. Runsas viikko sitten julkistettiin tieto, että Hantron tekemä videopakkausohjelmisto on Nokian uusissa videokuvaa välittävissä Nokia 3650-gprs-kamerapuhelimissa.
?Tulevaisuus on kivan haastava?, Kaikkonen sanoo.
Riippumaton teknologiatoimittaja Hantro aloitti uransa jo vuonna 1992 Kaikkosen ja muutaman muun suunnittelijan voimin. Silloin yritys teki alihankintana suunnittelua erityisesti Nokialle. Alkuaikoina yrityksen väki teki projekteja kovasti maailmalle.
?Silloin huomattiin, että tuotekehityksen kieli on kaikkialla samanlainen. Ihmiset käyttäytyvät vain eri tavalla?, Kaikkonen sanoo.
Hantron suunta on muuttunut vuosien varrella. 1990-luvun loppuvuosina yrityksessä heräsi ajatus omista tuotteista. Hantro teki alunperin puolijohdevalmistajille sulautettuja ohjelmisto- ja elektroniikkaratkaisuja, joita on esimerkiksi matkapuhelinjärjestelmissä olevissa puolijohdekomponenteissa. Isot asiakasfirmat kuitenkin ulkoistivat ohjelmistotoimintojaan, joten Hantrolta alettiin kysyä koko pakettia eli myös softa-ohjelmointia.
Nähtiin, että videokuvaa ei ollut tulossa ensimmäisiin kamerapuhelimiin. Kesällä 1999 Hantro sitten otti riskin, ja lähti kehittämään siihen liittyviä omia tuotteita.
?Päätös oli iso. Asiakkaat ovat suuria, joten oli pakko tähdätä kolmen suurimman joukkoon?, Kaikkonen sanoo.
Kun tähdättiin ylös, piti saada riskirahaa tueksi. Kesällä 1999 ensimmäisellä kierroksella rahaa sai vielä helposti, toinen kierros oli Kaikkosen mukaan jo sitten vaikeampi. Sekin kuitenkin tuotti tuloksen, ja Hantrolla on nyt hyvä selkänoja.
Yrityksestä omistavat enemmistön viisi pääomasijoittajaa. Ne ovat ovat eri rahastoja, joilta rahoitusta on saatu pitkälle toistakymmentä miljoonaa euroa. Henkilöstö omistaa loput yrityksestä.
Ensi vuonna kannattavaksi
Nokia ei ole Hantron ainoa asiakas, listalta löytyy myös esimerkiksi Motorola ja Sanyo. Isot yritykset ovat Kaikkosen mukaan vaativia asiakkaita. Ne ostavat tuotteensa ulkoistetussa maailmassa sieltä mistä ne kannattaa ostaa. Laadun ja hinnan pitää olla sopivia ja tavaran pitää olla oikeaan aikaan tarjolla
Vaikeutena Hantron tapaisilla yrityksillä tietysti on se, että etukäteen pitäisi arvata, mitä laitevalmistajat tarvitsevat kolmen vuoden päästä. Jos menee liikaa asiasta kyselemään, laitevalmistajat tekevät vehkeen itse.
Henkilöstöä yrityksessä on tällä hetkellä noin 55. Yrityksen miehet löytyvät myös Piilaaksosta Kaliforniasta ja Japanista. Kaikkosen mukaan suurin piirtein tällä porukalla olisi tarkoitus saada toiminta kannattavaksi. Markkinointiin satsataan lisää.
Kaikkonen on toiveikas.
?Uskon varassa tässä on pitänyt olla pitkään, mutta nyt on hieman helpompi hengittää. Operaattorit uskovat, että nämä systeemit ovat niiden pelastus. Tavoitteena on, että ensi vuonna viivan alla olisi positiivinen tulos.?
Kilpailua on, sitä tulee vaikkapa Israelista, Japanista, USA:sta. ?Kun maailmalla reissaa, samoilla lentokentillä ne kävelevät vastaan?, Kaikkonen naurahtaa.
Viime vuonna liikevaihtoa oli vajaat miljoona euroa.
Kaikkonen naurahtaa, kun puhutaan pörssiin menosta. ?Ei sitä voi rahoitusratkaisuna poiskaan sulkea, mutta se ei ole missään nimessä tavoitteena eikä tällä hetkellä suunnitelmissa?, hän sitten muotoilee.
?Eiköhän se ole nähty, että ei yrityksiä kannata perustaa myytäväksi. Meillä on tavoitteena kannattava kasvu omana yksikkönä. Nyt tie on vasta auki ja voidaan ruveta kilpailemaan?, Kaikkonen sanoo.
Hantro on nyt hyvissä asemissa 3g-maailman kynnyksellä, ja siihen on tarvittu hyvää tuuria ja valistunutta arvausta. ?Jätetään se pääteltäväksi, kumpaa tarvittiin enemmän?, virnistää Kaikkonen.
Pasi Klemettilä