Euroopan parlamentin hyväksymä uusi tietosuojadirektiivi (Communications Data Protection Directive) ei ehkä nimensä mukaisesti pelkästään suojele kansalaisia vaan voi pikemminkin saattaa heidän yksityisyydensuojansa aiempaa huonompaan asemaan.

Kun uusi direktiivi astuu voimaan vuoden 2003 lopussa, puhelinyhtiöiden ja internet-palveluntarjoajien on direktiivin mukaan säilytettävä tietoja asiakkaidensa sähköpostiviesteistä, fakseista, puheluista, hakulaitteiden ja internetin käytöstä jopa useiden vuosien ajan.

Tähän asti käytäntönä on ollut, että puhelin- ja internet-yhtiöt säilyttävät tietoja vain muutaman kuukauden, lähinnä laskutusta varten, ja että poliisi pääsee yritysten asiakastietoihin käsiksi vain oikeuden päätöksellä.

Direktiiviä vastustettiin

Monet eurooppalaiset teleyhtiöt sekä lukuisat kansalaisjärjestöt vastustivat direktiiviä, vaikkakin eri syistä. Teleyhtiöiden vastustus johtui etupäässä siitä, että direktiivin mukainen tietojen talletus voi käydä yrityksille suhteellisen kalliiksi.

Kansalaisjärjestöjen piirissä vastustus johtuu puolestaan siitä, että direktiivin toimeenpanon uskotaan johtavan koko Euroopan laajuiseen kansalaisten valvontajärjestelmään, joka heikentää yksityisyyden suojaa.

Väite saikin tiettyä todistusvoimaa, kun viikko Euroopan parlamentin päätöksen jälkeen julkisuuteen vuosi Euroopan maiden poliisiviranomaisten yhteistyöelimen Europolin muistio, johon oli listattu suuri määrä "toivomuksia" siitä, mitä kaikkea puhelin- ja internet-yhtiöiden tulisi tietoliikenteestä poliisiviranomaisia varten säilyttää.

Direktiivin perusteella viranomaiset voivatkin määrätä teleyhtiöt säilyttämään tietoa määrittelemättömäksi ajaksi. Viime minuuteilla direktiiviin lisättiin lieventävä lauselma, jonka mukaan viranomaiset voivat käyttää tietoja vain silloin, kun se on "välttämätön, sopiva ja tilanteeseen oikeassa suhteessa oleva toimenpide demokraattisen yhteiskunnan kansallisen turvallisuuden takaamiseksi".

Heti äänestyksen jälkeen muun muassa italialainen Euroopan parlamentin jäsen, Marco Cappoto, ilmaisi kuitenkin olevansa edelleen tyytymätön direktiiviin - lisäyksistä huolimatta.

Tietoliikenne tarkkailtavaksi

Ne Euroopan parlamentin jäsenet, jotka äänestivät direktiivin läpimenon puolesta perustelevat Wired News -julkaisun (30. 5.) mukaan päätöstään sillä, että poliisin on voitava tarkkailla kaikkea tietoliikennettä kyetäkseen estämään mahdolliset terrori-iskut.

Direktiivin vastustajat eivät hyväksy terrorismin uhkaan perustuvaa argumentointia. Statewatch-julkaisun päätoimittajan Tony Bunuan mukaan asialla ei ole mitään tekemistä terrorismin kanssa. Bunuan mukaan kyse on "kyynisestä yleisen mielialan hyväksikäytöstä, jossa yritetään saattaa koko Euroopan väestö valvonnan alaiseksi".

Euroopan unionin 15:ssä jäsenmaassa on erilaisia lainsäädäntöjä liittyen yksityisyyden suojaan ja poliisiviranomaisten valtuuksiin. Nyt jäsenmaiden kuitenkin odotetaan muokkaavan lainsäädäntönsä direktiivin kanssa yhteensopivaksi.

Suomen liikenne- ja viestintäministeriö on valmistellut jo muutaman kuukauden sähköisen viestinnän tietosuojaan liittyvää uudistusta. Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio kertoo uusimmassa Voima-lehdessä toivovansa aktiivista ja laajaa keskustelua asiasta, sillä lakiuudistuksen ollessa vasta valmisteluvaiheessa, julkisella keskustelulla voitaisiin vielä ainakin periaatteessa vaikuttaa sen sisältöön.

USA ei noudata tietosuojalakia

Direktiivistä käytyyn keskusteluun on vaikuttanut muun muassa Iso-Britannian poliisiviranomaisten viime vuonna laatima ehdotus, jonka tarkoituksena oli saada teleyhtiöt säilyttämään asiakkaidensa tietoja "reaaliaikaista tarkkailua" varten aluksi vuodeksi, jonka jälkeen ne arkistoitaisiin jopa seitsemäksi vuodeksi uuteen tietopankkiin.

Poliisiviranomaiset korostivat asian yhteydessä, että nyt eletään kautta, jolloin on keskityttävä yhä enemmän ennaltaehkäisevään ja reaktiiviseen tiedustelupalveluun.

Syyskuun 11. terrori-iskut pistivätkin jo kauan valmisteilla olleeseen lainsäädäntöön sekä vauhtia että uutta pontta. Presidentti George W. Bush lähetti lokakuussa Euroopan parlamentille 47:n kohdan suosituslistan toimenpiteistä, jotka toteuttamalla Eurooppa voisi lähentyä Yhdysvaltoja terrorisminvastaisessa sodassa.

Suosituslistaan kuului myös sähköpostiviestien, puheluiden ja muiden tietojen pitkäaikainen säilyttäminen viranomaisten mahdollista käyttöä varten. Asiasta tekee ironisen se, että alun perin FBI:n ideoimaa, nyt jo EU:n hyväksymää direktiiviä vastaavaa lakiehdotusta eivät ole Yhdysvalloissa lainsäätäjät hyväksyneet. Mutta Eurooppaan se meni näköjään hyvin kaupaksi.

STT