Kuva: Studio Juha Sarkkinen
Palm-kämmenmikron lisäksi tuppea voi pelata mm. gprs-kännykällä ja Nokia Communicatorilla.
Viihde16.4.2002
Mobiilien palveluiden tuotteistaminen on teknologioiden hajanaisuuden ja
nopean kehityksen vuoksi hidasta ja vaivalloista. Mobile Forumin
Monica-projektissa on luotu kehittämismalli, kuinka mobiilipalvelu toteutetaan
ideasta tuotteeksi: samalla syntyi Pohjois-Suomessa tutusta tuppi-korttipelistä
muun muassa kommunikaattorilla, kämmenmikrolla ja digi-tv:llä pelattava monen
käyttäjän verkkopeli.
Mobile Forum -ohjelmaan kuuluneessa Oulun yliopiston
tietojenkäsittelytieteiden laitoksen Monica-projekti on kolmen vuoden ajan
tutkinut mobiilien lisäarvopalveluiden tuotantoprosessia. Projektiin
osallistuneiden mielestä tuloksena on syntynyt perusteellinen ja jokseenkin
ainutlaatuinen tietämys siitä, miten mobiileja sovelluksia kannattaisi kehittää
valmiiksi tuotteiksi.
Hankkeessa syntynyt tuppi-peli on edistyksellinen, sillä sen kehittämisessä
on käytetty tekniikkaa, jonka odotetaan tulevan käyttöön 2-3 vuoden kuluttua.
Näin oululaiset ja pohjoissuomalaiset yritykset saavat etulyöntiaseman
ryhtyessään kehittämään mobiilipalveluita nyt luodulla mallilla.
Erityisen haasteellista on ollut kehittää ratkaisu, jota voidaan käyttää
erilaisilla päätelaitteilla eri verkkoympäristöistä: 4 hengen tuppea voi pelata
mm. digitaalitelevisiolla, gprs-kännykällä, Nokia Communicator -älypuhelimella,
Palm-kämmenmikrolla ja tietysti tietokoneella.
Tuppeen hankkeessa päädyttiin useasta syystä. Yksi oli se, että viihde ja
pelaaminen ovat erittäin suosittuja matkapuhelinten käyttötapoja ja
mobiilipelamisesta uskotaan syntyvän tulevaisuudessa paljon uusia
liiketoimintamahdollisuuksia.
Sonera ja Nokia mukana hankkeessa
Hankkeessa mukana ollut Sonera pyrkii puolestaan omalta osaltaan hahmottamaan
tulevaisuuden toimintakenttää mobiilipalveluissa.
"Me Sonerassa näemme, että kolmannen sukupolven verkkojen myötä alan
liiketoiminta uudistuu. Perinteisten toimijoiden, operaattoreiden ja
laitevalmistajien rinnalle nousee niin sanottuja kolmansia osapuolia, jotka
tuovat kuluttajille palveluitaan ja sovelluksiaan", sanoo Soneran Kari
Inberg.
"Sonera pyrkii olemaan osaltaan läsnä tämän alueen hankkeissa ja samalla
tukemaan kehitystä, jossa tähdätään uusiin, innovatiivisiin palveluihin ja
tuotetaan uutta lisäarvoa käyttäjäkunnalle", jatkaa Inberg.
Nokian Juhani Miettusen mukaan Monican
moniterminaaliympäristön kokeilut ennakoivat tulevaisuuden langatonta
tietoyhteiskuntaa, jonka kehittymistä Nokia seuraa tarkasti ja haluaa olla
mukana siihen liittyvissä tutkimushankkeissa.
"Puhutaan digitaalisesta konvergenssista eli siitä, että tulevaisuudessa
langalliset ja langattomat viestintävälineet muodostavat yhden kokonaisuuden,
jossa kaikki laitteet toimivat saumattomasti ja käyttävät samoja sovelluksia. On
tärkeää, että liiketoimintamallit ovat mukana kun tähän tulevaisuuteen
valmistaudutaan", Miettunen sanoo.
Monica-projektiin osallistuivat yliopiston, Nokia ja Soneran lisäksi CCC,
Elektrobit, Necsom, NetHawk, Solid ja VTT. Projekti on kuulunut
TLX-teknologiaohjelmaan ja sitä on rahoittanut Tekes.
Hankkeesta myös käsikirja
Oululaisten tutkijoiden ja yritysten luoma malli julkaistaan myös
englanninkielisenä käsikirjana, joten osaamista ei ole tarkoitus piilottaa
muiden kiinnostuneiden ulottumattomiin. Kirja on tarkoitettu yrityksille, joiden
tavoitteena on kehittää sovelluksia mobiiliympäristöihin ja jotka tähtäävät
maailmanmarkkinoille. Kirjoittajina on 11 Monica-projektin tutkijaa.
Projektipäällikkö Pasi Kuvaja Oulun yliopiston
tietojenkäsittelytieteiden laitokselta kuvaa käsikirjaa suunnittelijan
työkalupakiksi. Siinä käsitellään liiketoimintaan, kehitykseen, kasvuun ja
asiakaspalveluun liittyviä prosesseja, selvitetään mobiilia liiketoimintamallia,
tekijänoikeuksia ja sopimuksia.
"Wap, java, epoc ja muut teknologiat ja teknologiset alustat ovat
käsikirjassa luonnollisesti esillä. Lisäksi käsitellään muun muassa
ohjelmistoarkkitehtuuria, ohjelmistokehitystä, käytettävyyttä ja
sisältötuotantoa", sanoo Kuvaja.
Pasi Kalliokoski